Astrologit.Org - Artikkeli

Mitä astrologia on?

Astrologia tutkii aikaa. Astrologiaan ei liity sen suurempaa mystiikkaa kuin muuhunkaan elämään.

Astrologian vastainen ajattelu kasvaa samassa tahdissa astrologian harrastuksen kanssa. Siksi haluan hiukan selvittää, mitä länsimaisessa astrologiassa on kysymys.

Yleisin väärinkäsitys liittyy kiintotähdistöön, jolla on samankaltainen eläinrata kuin astrologiassa.  Siitä monet astronomit ovat saaneet vauhtia astrologiaa romuttaviin kirjoituksiin ja artikkeleihin. Astronomia on taivaankappaleiden ja tähtien tutkimista, kun taas astrologia tutkii elämää ja sen rytmejä suhteessa planeettojen liikkeeseen.

Länsimaisen astrologian eläinrata ei rakennu kiintotähdistä tai niiden sijainnista, vaan Auringon ja Maan keskinäisestä liikkeestä, joka on jaettu 12 osaan.

Horoskooppimerkkien nimet ja niihin liitettävä mytologia rakentuu kyllä taivaalla välkkyvien tähdistöjen mukaan, mutta muuta astronomista yhteyttä näiden kahden eläinradan väliltä saa hakea n. 26 000 vuoden syklistä, jonka kuluessa kiintotähdistö saavuttaa kerran saman sijainnin kuin astrologinen eläinrata.

Planeettojen liikettä ei länsimaisessa astrologiassa tutkita suhteessa taivaankannen tähdistöihin, vaan kuvitteelliseen eläinrataan, joka muodostuu vuodenaikojen mukaan. Planeettojen liikettä tutkitaan siis suhteessa aikaan, ei paikkaan.

Vuosi rakentuu maapallolla neljästä vaiheesta:

  1. Kevätpäiväntasaus on ajankohta, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät ja jonka jälkeen päivä alkaa pidentyä suhteessa yöhön. Tätä aikaa vastaa Oinaan merkki. Oinaan aika on kasvun ja syntymisen aikaa luonnossa.
  2. Kesäpäivänseisaus on hetki, jolloin päivä on pisimmillään ja alkaa taas lyhetä. Luonnossa se on kukoistuksen, kukkien, hedelmöitymisen ja energian huipentuma, jonka jälkeen alkaa hedelmien ja viljan valmistuminen ja Ravun aika.
  3. Syyspäiväntasaus on aika, jolloin yö ja päivä ovat jälleen yhtä pitkät, mutta nyt alkavat yöt pidentyä suhteessa päivään. Vaa`an merkki hallitsee tätä sadonkorjuun päättymisen ja talveen valmistautumisen aikaa.
  4. Viimeinen jakso tässä rytmissä alkaa talvipäivänseisauksesta, jolloin yö on pisimmillään ja jonka jälkeen valo alkaa lisääntyä. Eletään Kauriin aikaa ja meillä valon juhlaa Jeesuksen syntymän muodossa.

Kun väittely tähtitieteilijöiden kanssa on näin käynyt tarpeettomaksi, voimme siirtyä vapautuneemmin omille teillemme tutkimaan aikaa ja sen rytmejä eli astrologiaa.

- Seppo Tanhua -